tiistai 29. toukokuuta 2012

Onni

Huoli saa väistyä. Lapsi pääsee kotiin.

Kyllä se on niin, että koti tekee hyvää koko perheelle. Ainoa huoli oli vain äidin kanssa miten saadaan lapsi pysymään rauhallisena. Tälli oli kuitenkin niin kova ettei vielä sais paljoa riehua ja remuta.

Mutta hän on kotona!

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Kesäparveke

Tässä olis nyt hieman ennen ja jälkeen kuvia parvekkeesta. Siivouksen ja sisustuksen oon tehny jo pääsiäisenä mutta nyt vasta sain koottua tästä postauksen. Mukavaahan tuolla on ollut. Miehen kanssa ollaan muutaman kerran jopa syöty siellä sekä pelailtu lautapelejä. Kohta siellä on niin kuuma ettei pysty oikein nauttimaan siellä olosta. Paitsi mies joka tuppaa ottamaan aurinkoa siellä aina kun on mahdollisuus.

Kuten huomaatte näistä ennen kuvista siellä oli hyvin sekaista ja likaista. Lähinnä parveke oli toiminut varastona koko pitkän talven.

En viitsiny edes sen vertaa sievistellä asiaa että olisin jättänyt roskapussien kuvaamisen. :D Mutta kuten näkyy siellä on myös oravan heinät säilytyksessä sekä just niitä roskapusseja.

Tässä kuvassa pöydällä näkyvät corona olutpullot oon säästäny kynttilänjaloiksi parvekkeelle. Oon joskus ostanu jostain kynttiläkutsuilta mustia kruunukynttilöitä ja ajattelin niiden sopivan kivasti noihin. Vielä en oo niitä asetellu mut ehkä jonain päivänä sen teen.



Tässä koko parvekkeen kaaosmaisin kuva. Kuten näette se on toiminu varastona. Sain aika monta roskakuormaa sieltä viedä. Pöydän alta löyty miljoona vanhaa istutusruukkua joilla en kokenut enää olevan mitään käyttöä. Lisäks sieltä löyty jo parhaat päivänsä nähneitä ruukkuja jotka saivat myös roskistuomion. Taustalla näkyvä matala pöytä sai myös häädön. Ostin sen joskus kierrätyskeskuksesta vanhalle parvekkeelle kukapöydäksi. En enää koe tarvitsevani sitä niin se sai mennä kukkapöytien taivaaseen. :)



Myös Oravan heinät löytyy parvekkeelta. Niille ei oo ollu sisällä oikeen säilytystilaa. Tarttis ehkä tuolta työhuoneesta joku kaappi tyhjentää siihen malliin jotta sais ne sinne sopimaan. Noita kun ei tahdo löytyä pienemmissä pusseissa.



Nyt päästään sitten siihen millaista siellä on nyt. Pikkaisen on kokonaisuus muuttunut. Hyvä niin. Parvekkeesta kuoriutui oikein viihtyisä kesähuone. Tässä on hyvin ehostettuna mun yrttilaatikkoni. Ostin bauhaussista kympillä puisen laatikon jonka maalasin itte mustaksi. Hyvä tuli. Vielä tarttis oikein istuttaa nuo yrtit siihen. Yrteiks on valikoitunu persilia, basilika, sitruunamelissa sekä miehen chili on myös edustettuna.



Tässä on sitten miehen uusi auringonotto tuoli. Oikein ylpeenä hän siinä on istuskellu ja on kuulemma mukavakin. Tuo on ikeasta ostettu josta löytyy maininta myös tästä postauksesta. Ja ohan siinä mukava istuskella ja lueskella. Aluks ajattelin ompelevani itse siihen päällisen mut en jaksanu nähdä vaivaa. Ikeasta sai edullisesti niin mitä sitä itteensä kiusaamaan. Edullista rahia vielä metsästetään mut eiköhän sekin sitten jostain joskus löydy.



Lisää parvekekukkia ja näköjään aamukahvikuppikin päässy kuvaan. Noi ruukut oon joskus ostanu blantagenista ja ne on mun lempparit. Niistä en varmaan koskaan tuu luopumaan. Takana näkyy myös meidän sähkögrilli. Ei käytössä kovin kummonen mutta joskus mies siinä paisteleee makkaroita. Grillin alaosassa näkyviin valkosiin ruukkuihin oon ajatellu istuttaa muraattia. Sen köynnösmäisyys viehättää niin kovasti ja sais tuokin seinä (sekä grilli) vähän jotain koristusta.



Tarkotus olis vielä hankkia joku kesämansikka istutus tai sitten ehkä kirsikkatomaatteja. Ne kun vissiin tykkää auringosta niin saattaisivat elääkkin tuolla.

Että tämmöstä meillä. Hyvää kesän alkua kaikille. :)

torstai 24. toukokuuta 2012

Kyllä tämä tästä.




Tässä on viimeaikoina kuljettu sumussa ja päässä on pyörinyt tuhat ajatusta. 
Siitä mikä oikeasti tässä elämässä on tärkeää. 
Kun kohdalle osuu jotain näin pelottavaa se pistää usein elämässä asiat uuteen järjestykseen. Sillä ei ole enää mitään merkitystä olenko kolme kiloa laihempi kesäkuussa vai en. Salilla olen käynyt tässä koko ajan, koska siellä saa unohtaa ja ajatukset hengähtää. 
Ihan mahtavaa kun voi olla 1,5tuntia ajattelematta mitään.

Asiat on ottaneet pikkuisen takapakkia, mutta ennusteet on edelleen postitiiviset. 
Kyllä tämä tästä. 
Mantrana hoen itselleni. Lapset ovat kuitenkin niitä uskomattomimpia selviytymään tilanteista. Yritän tehdä kaikkeni helpottaakseni läheisteni oloa. Olen viettäny sairaalassa aikaa potilaan seurana aina kun on ollut mahdollista. Vanhemmatkin kun tarvitsevat aikaa hengähtää. Huoli on myös heistä ja heidän jaksamisestaan.

Pitäkäähän kaikki läheisistänne huolta. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Elämiä on meillä jokaisella vain yksi.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Aika




Aika on pysähtynyt.

Minä pidän sinua kädestä.


<3 br="">
Onneksi maailmassa on vielä muutama suojelusenkeli.

Ajatukset on muualla. Nyt saa kaikki jäädä hetkeksi. 

torstai 3. toukokuuta 2012

Asuntokuume




Meillä on nyt ollut jo jonkin aikaa keskustela miehen kanssa oman asunnon hankinnasta. Suurimpana syynä on ollut yläkerran iloinen naapuri, joka kuuntelee musiikkia mielellään usein ja turhan kovaa. Haaveissa olis omakotitalo (lähinnä oma haave) tai rivitalo. Todellinen lottovoitto olis paritalo, jossa sais yhdistettyä kivasti nuo kaksi haavetta.

Itselle tärkeitä asioita on mm. oma rauha ja oma piha. Tykkään kovasti kaikenlaisesta puuhastelusta ja askartelusta. Mies ei niistä oo kovinkaan kiinnostonu mut ei liene sillä olevan niin väliä. : )



Kuumeilu johti siihen että eilen käytiin pankissa tiedustelemassa paljonko meillä olis varaa saada lainaa näillä tuloilla. Lainaa saatiin ihan kivasti ja hyvillä mielin lähdettiin ulos pankista. Paniikki iski illalla kotona kun alettiin laskeskelemaan todellisia kuluja. Miten ihmeessä ihmisillä on oikeasti varaa asua omissa asunnoissa?? Ja joillakin vielä lapsia siinä jotka syövät lisää rahaa. Karkeesti ja hieman yläkanttiin heitettynä asumiskulut nousis tämänhetkisestä n.500-700€. Tässä on jotain mitä me ei millään ymmärretä.

Me ollaan tällähetkellä aika pienituloisia johtuen omasta työtilanteesta. Kovasti oon yrittäny tehdä töitä sen eteen jotta saisin koulutettua itseni nopeasti uusiin uriin. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi. Joko pyrin syksyllä kouluun ja jatkan samoissa hommissa seuraavat 4vuotta TAI pyrin hakemaan parempituloisia ja vakituisempia töitä ja yritän kouluttautua siinä samalla.

Välillä sapettaa ihan pohjattomasti etten ole aikoinani ymmärtny koulutuksen merkitystä. Sitä vaan joskus niin innostui tienaamisesta että lopetin koulut kesken.

Ahdistus ja stressi on kovalla kun tarttis saada jostain lisää tienestejä ja nopeasti. Ennen kesää ei kuitenkaan ole mahdollista työtä vaihtaa. Tuntuu että aika katoaa eikä eteenpäin pääse. Vähän on asenne myös sen mukanen. Lisäks tilannetta ei yhtään helpota oma kärsimättömyys.

Tiedä sitten mitä tässä kannattais tehdä. Odottaa vai suunata vaan rohkeesti nokkaa eteenpäin.

Terkuin 
Nti KaikkiMulleHetiNyt!