Pienen suuri onni

Noniin, Nyt olis osa koulujutuista siihen malliin pulkassa, että stressin pitäis pian helpottaa. Palautin ”pulkan” eilen opettajalle ja ens viikolla saan sit tietää miten meni ja on viiminen näyttö. Sitten olis se koulutus päätöksessä. Koulustressi ei kuitenkaan siihen lopu. Mutta helpottuu huomattavasti ja voi rauhassa keskittyä muuhun opiskeluun. Olen sen verran ahne ollut tässä, että käyn kahtaa eri koulua yhtä aikaa. Ehheheh.. On ihan hiton raskasta. Varsinkin kun tosiaan tentit osuu ikävästi samaan aikaan tän toisen koulun loppurutistuksen kanssa. Mutta ens viikolla helpottaa.

Tykkään aikatauluista ja listoista. Oonkin kovasti miettinyt miten saisin aikataulutettua itseni jotta saisin tehtyä kaiken puuttuvat kouluhommat. Osallistun kahdelle eri kurssille joista toinen on yritystieto. Ihan mielenkiintoinen kurssi. Kurssiin kuuluu ns. pecha kucha-esitys aiheena Minä ja Yrittäjyys. Eikä mulla oo oikeen mitään sanottavaa aiheesta. 6,40min pitäis puhua enkä oikeen tiedä et mistä. :D Lisäks siihen pitäis nivouttaa jotain kuvia aiheeseen liittyen. Tulee kyl varmaa niin vahva suoritus.

Tässä kaiken stressin ohella oon yrittäny käydä salilla ja noudattaa ruokavaliota. Hiukan heikoin tuloksin. Tai no salilla oon käyny n.4-5kertaa viikossa mikä on ihan loistosuoritus. Mutta kaikki muu onkin mennyt päin härän pyllyä. Oon mm. mutustanu muutamat donitsit, irtokarkkeja ja kindermunan jos toisenkin. Lisäks muutamana päivänä oon syöny iltapalan yhteydessä ruisleipää raejuustolla ja eilen vetelin näkkäriä. Muutoin oon syöny sillain kun kuuluukin.. Sen mitä tuostakin jää. :D

Painossa ei oo oikeen tapahtunu mitään muutosta. Eilen vaaka näytti 57,5 eli suomeks oon laihtunu tammikuun gfg:stä 3,2kg. Mikä on ihan hieno ja riittävä suoritus. Oon kyl ajatellu jos kesään mennessä (lue toukokuun syntärikemuihin) sais kuristettua kilon pois. Mut en ota siitä stressiä. Ja jos en jaksa sitä nyt alkaa kursimaan niin olkoot. Ei se niin pilkun päälle.

Jännää on kyl ollu huomata miten painon laskeminen on parantanut oloa. Luulin aikaisemmin että se 60kilon paino oli mulle ihan hyvä paino. Mutta ei se kyl ollu. Vaikka ihan normaalipainoinen olin sillonkin eikä mitään hätää ollu sen suhteen. Jotenkin sitä vaan häpes itteensä ja omaa kuvaansa. Tuskastutti kun housut kiristi, mikään ei sopinu päälle ja maha pömpötti. Enkä tuntenu itteeni ihan hirveen haluttavaks. Nyt kun ylimääräinen hiilaripöhö ja toivottavasti pikkuisen rasvaakin on kadonnu, olo on ihan toinen. Tunnen itseni energiseks, iloseks ja kauniiksi. Mikä on iso juttu! Ja en kyllä todellakaan halua enää ikinä luopua tästä tunteesta. Pienillä muutoksilla onneen.

Aurinkoista päivää kaikille toivoo Karhunvatukka ja kismetti.

Se on pienestä kiinni. :) Tsemppiä kaikille.

Hiljaiseloa

On ollu taas vähän hiljaisempaa. Ja tulee jatkumaankin hiljaisena hetken aikaa. Valmistuminen häämöttää eräästä koulutuksesta ja kaikki aika menee toistaiseksi siihen. Loppu aika kuluu työntekoon sekä saleiluun ja muuhun liikkumiseen. Ei siis ihan hukkaan mene sekään vaikka aika on kortilla.

Kun tilanne rauhottuu ja stressintaso vähenee lupaan päivittää muutamastakin mielessäni olleesta asiasta. :)

Kiitos että jaksatte silti kiinnostua blogistani. :)

Esimorkkistelua

Tää on nyt taas vähän älytöntä parkua tämmöstä asiaa, mut kun se mua niin ahistaa. Huomenna on siis kaverin synttärit ja sinne olis mentävä. Kivaa sinäänsä nähdä pitkästäaikaa ihmisiä. Varsinkin kun mun alkukevät on ollu niin kiireinen etten oo oikeen muuta kerinny tekemään kun painamaan töitä ja koulua.

Pelkään tässä nyt, et mun hienosti alkanu projekti vesittyy ihan täysin. Vaikka siis ihan käsitän ettei se nyt ihan niin ole. Puhutaan kuitenkin koko elämän muutoksesta eikä sitä yksi (ja siitä jatkunu 4pvän kehomorkkis) kaada. Mut siltä vaan tuntuu. Ja tiedän myös sen, ettei kukaan väkisin sitä alkoholia mun kurkusta kaada. Kyseessä on ihan oma valinta. En vaan haluis mennä sinne ihan selvinpäin kekkaloimaan. Siinä joutuu niin suuren kysymystulvan alle, että mikäs nyt on kun suurin bilehile ei juo. yms yms. Oon muutenkin ollu aika hiljaa kavereille tästä mun treenaamisesta ja diettaamisesta. Oikeestaan siitä ei tiedä kun avopuoliso.

Miksei sitä itse anna itselleen armoa edes kerran? Toitottelen kovasti toisten ihmisten blogeihin että hyvä se on joskus relata ja elämästä pitää nauttia yms. Ja oikeesti uskonkin siihen. Sitten kun asia tulee omalle kohdalle on etukäteismorkkis, ahdistus sekä pelko tavotteiden menetyksestä. Vaikka ei se ole yhdestä illasta kiinni. Hittosoikoon.

Tiedän et mulla tulee olemaan ihan älyttömän hauskaa ja on ihan hyvä välillä käydä juhlimassa, mut miksi musta tuntuu tältä? Älytöntä valittamista.

Huoh..

Ajattelen liikaa ja se vaikeuttaa elämääni.

Jeij,

Ihanaa, Tänään pääsee taas salille. Johan tässä kaks päivää "pötköteltiin". Tänään olis vuorossa jalat ja oon vähän inoissani. Jalkatreeni on mun lempi treenini. Johtuu varmaan siitä et suurimmat lihakset sijaitsee jaloissa ja pääsee oikein kunnolla nostamaan rautaa. :)

Ihanaa on myös päästä salille tyhjentämään aivoja. Mulla on niin kauhee koulustressi päällänsä. Kahden viikon aikana pitäis saada kasattu muutamia rapsoja ja palautettua niitä. Sit voi taas hetken hengähtää ja seuraava tiukka aika on vasta huhtikuun lopussa.

Mut kyllä tän jaksaa kaiken jaksaa. Jaksaa kun asennoituu oikein. :)



Tähän loppuun jouluna otettu kuva meiän kismetistä. On hän niin herttanen. Tarttis vaan viedä se eläinlääkärille leikattavaks. Ennenku alkaa mitkään mouruamiset. Vähän tuntuu kyl et on merkkejä ilmassa. Kyllä se on alkanu ulisemaan jo siihen malliin et nyt jos koskaan olis senkin asian aika. Lisäks tarttis opettaa sitä valjaisiin. Et kesällä voitais mennä ulos. Ollaan muutaman kerran kokeiltu niit mut se on sellasta poukkoilua ja pyrähtelyä. Vinkkejä otetaan vastaan.

Tunnustus

Kylläpäs näitä tunnustuksia nyt pukkaa.. :D Mutta pukatkoon. Nää on aina kivoja.
Elikkäs..

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikki blogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikki blogilleen!

1. Kiitos ihanaiselle MälaihdunMälaihdun-blokin Maikhille, joka tunnusti jälleen olemassaoloni. :)

2. Vain viisi? Mulla on miljoona suosikkiblogia. Huh. Tuata tuata..
*Ekaks otan ihanan yhdestoistahetki-blogin. Pidän paljon blogin sanomasta ja pienestä sarkastistisesta pilkkeestä teksteissä. ;)*
*Tokaks valkkaan GoSaraGo-blogin, koska Sara sai mut innostumaan blogillaan entistä enemmän treenaamisesta.
*Samaan syssyyn sitten vielä Erican Too big to be me-blogi. Se on vaan niin herttainen, hyväntuuleen-blogi. Pidän Erican jalatmaassa-asenteesta.*
*Noo sitten otetaan ihan muista ympyröistä ihana Minä itte!-blogi. Siellä on niin herttaisen suloinen neito tekemässä uskomattoman hienoja askarteluita, neulomuksia yms. Tälläinen pulliainen ana kovin yrittää samaa mutta enemmän ne näyttää joltain ekaluokkalaisen lankakasoilta. (Tosin kissa auttaa aina aktiivisesti kaikessa, niin se luo pientä lisähaastetta)
*Ja viiminen mut ei missään nimessä vähäisimpänä otan The Raising Fighting Spirit-blogin. Tulee vaan hyvälle tuulelle blogista jossa ihania kuvia ruuista.* :)

Nti Nälkäisen purina

Hei vaan hei..
Täällä neiti nälkäinen. Tänään on taas menny pieniä hevosia kurkusta ales. Tai noh, kello on puol kahdeksan ja mulla on kaikki ateriat jo syötynä. :( Töissä iski ihan hirveä nälkiintyminen viideltä ja hamusin suuhuni yhden proteiinipatukan minkä löysin repunpohjalta.

Ei auttanu vesi eikä se patukka. Eikä se tieto mitä tuolla liten keskustelupalstoilla sanotaan, että se rasva tirisee kun on nälkä ja et homma on silloin oikeilla linjoilla aineenvaihdunnan kanssa. Tiedän et vaikka juuri söin, mulla on taas kohta nälkä ja aijon syödä rahkaa vielä iltapalaksi. Ja varmana aijon!

Tietty mun lepokulutus on noussu varmasti ihan huimiin lukemiin näillä salitreeneillä. Mut joku raja sentään. En oo niitä aurinkoisimpia ihmisiä nälkäsenä.

Tää viikko tulee menemään ihan plörinäks ja se harmittaa jo näin etukäteen. Jeij! Mikä asenne!
Hormoonitoiminta on siinä pisteessä, että kaikki on paskaa ja vähen ärsyttääki. Lisäks oon koko viikon ihan hullusti töissä.
Tänään yllättäen tuli kokonainen työpäivä ja vaikka illasta olis ollu koulua. Harmitti.
Huomenna olen pirtsakkana töissä 11h. Harmittaa.
Loppu viikon oon myös töissä ja harmittaa entisestään. Lisäks lauantaina on kaverin synttärit (mikä on siis kiva!), mut harmittaa jo valmiiks et tiedän et tulee krapula ja morkkis. Salille pääsen maks 4kertaa (mikä ei oo huono, harmittaa vaan kun haluisin viis ja en tiedä jaksanko edes neljää).

Huoh.. Lisäks mun silmät on kutinu koko viikonlopun ja näyttäneet joltain paholaisen silmiltä. Ne ei ilmeisesti tykänny perjantaina kun kävin värjäyttämässä ripset.

Huoh..

Naistenpäivää!

Ensiksi haluan toivottaa kaikille oikein ihanaa naistenpäivää. :)

Lisäksi satuin huomaamaan tänään jotakin. Sain tunnustuksen! En oo ikinä saanu tunnustusta! Oon ihan sekasin täällä nyt. :) Kyllä se ihmisen ilo on pienistä kiinni. Tsihih. (Hyvin tyttömäistä naurua)




MälaihdunMälaihdun-blogi ihanasti lahjoitti tämän kunnian minulle. :)

Toimintaohje oli seuraavanlainen:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama tunnustus 15:lle blogille/bloggaajalle.

Tässä sitten seitsemän tiukkaa faktaa itsestäni:

1. Olen kasvissyöjä tai virallisesti lakto-ovovegetaristi. Ollut sitä jo 13 vuotta. Olin aikamoinen viherpiiperö ja eläinaktivisti teininä. :) Nykyisin oon ehkä enimmäkseen tavan ja tottumuksen vuoksi. Lihaa en edes kaipaa, kalaa tekee toisinaan mieli mut koskaan en oo sortunu mihinkää.

2. Olen hieman ehkä outo ja huumorintajuni on kiero kuin korkkiruuvi. Nauran usein omille jutuilleni enemmän kuin muut. :D

3. Olen henkeen ja vereen kissaihminen. Suurin toiveeni täyttyi muutamia kuukausia sitten kun saimme oman pikkuisen kippurahännän. Kismetti on varsinainen mamin mussukka ja usein puuhastelemme yhdessä kotosalla jutustellen.

4. Olen hyvin tapaturma-altis. Kohnotan herkästi ja sähellän enkä aina huomaa pieniä vaaroja. :) Usein en myöskään hahmota liikkeitäni ja kopauttelen ruumiinosia milloin mihinkin. Muuten olen luenteeltani hyvinkin rauhallinen.

5. Asumme miehen kanssa vuokralla, mutta haaveilen kovasti omasta puutaloasunnosta. Olen intohimoinen sisustaja ja olenkin sisustanut useita kertoja unelmien asuntoja. Harrastan myös aktiivista asuntojen katselua netissä. Joudun usein kieltämään itseltäni haaveilun, etten innostuisi liikaa.

6. Olen kiinnostunut opiskelusta vasta aikuisiällä. Ja usein olen harmitellut miksen jo nuorena ymmärtänyt opiskelun tärkeyttä. Asiat olisivat paljon paremmin ja helpompia jos nuorempana olisi edes yrittänyt. Onneksi aikuisille on myös hyvät mahdollisuudet kouluttautua.

7. Vartalostani löytyy kaksi tatuointia ja haaveilen kuumeisesti uusien kuvien ottamisesta. Suunnitelmissa olisi ainakin yksi pieni kissan kuva. Lisäksi kropastani löytyy kahdeksan lävistystä. Niitäkin saisi olla enemmän mutten työni vuoksi viitsi ottaa.

Että sellanen epeli täällä päässä. :) Lähes kaikki lukemani blogit ovat saaneet tämän tunnustuksen joten jaan tämän nyt näille blogeille:

The Raising Fighting Spirit
Yhdestoistahetki
Tavoite62

Motivaation lisäkasaus.

Ajattelin hiukan kartoittaa tarkemmin sitä mitä olen tekemässä ja miksi. Mitä haluan tässä vartalossani muokata ja mitkä on ne tavoitteet. Tuskin saan nyt ihan kahdessa tai kolmessakaan kuukaudessa kovin paljn aikaiseksi mut haluan tietää mihin siinä ajassa pystyy.

Sanotaanko nyt vielä sitäkin että tavoitteena ei ole laihtua vaan nimenomaan muuttaa se rasva lihakseks. Pyrin treenaamaan kovaa ja usein. Treenikerrat on tasaisesti noussu kolmesta neljään ja nyt olis tavoitteena vetästä treeni viitenä pävänä viikossa. Aerobista pitäis myös lisätä koska tällä hetellä sen tekeminen on painottunu lähinnä hyötyliikuntaan (kävelen salille ja takaisin yht. 5,2km ja jos töihin menen niin tulee käveltyä toiset 5,2km päivän aikana). Tavoitteena on siis lisätä sitäkin kahteen kertaan viikossa salin jälkeen. Näin aluksi.

Uskon, että ongelmakohtien kartoittamisessa on se etu että niiden lihasten tekemiseen kiinnittää enemmän huomiota. Hoen jatkuvasti salilla puskiessa kesän tulevan ja ajattelen sitä miten läski tirisee kropasta. Vartalomalliltani olen tasapaksu, hieman alespäin levenevä. Alapainoitteinen niin kuin eräässä supertreeni-ohjelmassa sanotaan. ;) Mulla ei kauheesti mitään muotoja ole mutta ei se niin väliä.

Googlailin tuossa hiukan kuvia jotka inspiroivat ja jotka vois toimia motivaationa. (Niiden omien alotuskuvien lisäksi. Hyhhyh!)


(Kelpais kyl mullekkin tämä vartalo)

Ylivoimaisena suosikkina kaikista on Kati Raatikaisen vartalo. Tuohon on kyllä matkaa mutta en usko etteikö minulla olis jotain mahdollisuuksia saavuttaa se. Jos ei tosiaan kesäksi niin sitten seuraavana kesänä. : ) Kaikki on aina eteenpäin.



Kuvat on googlen kuvahausta napattuja.

Pääajatuksena on saada reippaasti lihasmassaa lisää. Ja siinä samalla tirutella niitä rasvoja pois kehosta. Peppu on mun ongelmakohta niin kuin varmasti useimpien naisten. Mulla on olematon lättäpeppu kuorutettuna kauheilla jenkkakahvoilla. Tarkotus on siis päästä niistä eroon ja saada alakroppa muutenkin tasapainoisemmiksi.
Yläkropassa lähinnä se lihaserottuvuus on se juttu. Sieltä ei niin tarttis enää sen rasvankaan tiristä mut tietty sieltähän se lähtee ekana. :/

Joten lissää lihaksia kiitos!

Hiilaripöhötys sentään

Lauantaina pidin tosiaan ns. tankauspäivän eli suomeks söin muuten tavispäivän mukaan mutta ahdoin päivällä itseeni palan juustokakkua sekä pari itsetäytettyä pitaleipää lounaalla. Pitaleivät oli täytetty soijarouhe-tomaattimössöllä ja salaatilla sekä raejuustolla. Raejuustoa meni kyl enemmän kun ohjeissa, koska oon vaan ihan hiton koukussa siihen. :)

Mutta mutta.. Tunnustan.. Söin myös sunnuntaina pitaleipäsen lounaaksi ja eikä siinä vielä kaikki. Kaupasta piti ostaa vielä muffari! (Toim. huom. Oli pakko. Se huusi mun nimeäni! IHAN TOTTA!)

Ja nyt turvottaa! Olo on kuin omenalla. :( Ja fiilis on pöhöttyny. Kilon verran on painokin noussu ja ahistaa. (Tosin en nyt ihan täysillä luota siihen vaakaan)

Aamulla kävin salilla tekemässä takareisi-selkä-haukkari-treenin. Jotenkin tuntus sekin menevän aika väsyneesti. Tai aluks puhkusin tarmoa, mut sitten ei huvittanu yhtää. Tänään oonkin sitten jättäny hiilarit vähemmälle. Aamupalan söin normaalisti, mutta lounaaks ja päivälliseks oli kesäkurpitsa-"pastaa" rouhekastikkeella. Jos huomenna olis sitten vähän normaalimpi olo.

ps. Se lisäravinne postaus tulee ehkä loppuviikosta. Nyt ei pysty.

Haihtuu kuin paukku saharaan.. :D

Käyn joka aamu vaa'alla ihan vaan nopeasti tarkistaakseni tulostilanteen. En niitä lukemia niin kauheasti seuraile et enemmän oon kiinnostunu mittanauhan tuloksista. Mittaaminen vaan vie (mukamas) toisinaan liikaa aikaa niin pikaseuraan vaa'alla.

Tässä on tovin ollu lukemat suht stabiilit ja oon ajatellu että kehossa on vain nestettä tai että nyt on vaan joku jumitus menossa yms. Eihän niitä tuloksia voi jatkuvalla syötöllä syntyä.

Eilen aamusta meinas silmät tipahtaa päästä kun oli painosta kolme kiloa kadonnu. Meinasin että muistanko koko painoa oikein ja epäilin vaa'ankin toimivuutta. Kävin uudestaan ja sama tulos. Pöhisin siitä sitten miehellekkin joka oli myös asiasta ihmeissään ja testas vaa'an ja se näytti ihan oikeaa lukemaa. Jäätiin kyllä kovin ihmettelemään asiaa. Vähän jäi homma kaivelemaan ja ajattelin ettei se paino voi nyt noin paljoa heilahdella. Maksimissaan kilon voiki heilahtaa johtuen nesteistä mut seki on varmasti aika harvinaista.

Kävin sitten tänään aamulla taas tarkistamassa ja rikkihän se vaaka on. Tai oikeammin patterit lopussa. Tänään oli painosta kadonnu 6kiloa. Että täytyy tästä marssia patterikauppaan et pysyy edes jotenki kärryillä hommassa. :)

Tänään olin aamusta myös salilla vetelemässä pumppitreenin. Eli haukkaria, ojentajia, vatsoja ym. tuli tehtyä pienillä palautuksilla. On kyl kova treeni ja olo oli aika loppu. Menin lopuks viel 20minuutiks pyöräileen jotta sais lopullisen rääkin aikaseks. Oli sit åäivällä hyvä omatunto juhlia vapaa syöntipäivää juustokakulla. Näin vanhan ystävän ja käytiin vähän kahvilla ja juoruamassa viimeiset kuulumiset. Kaikin puolin mukava päivä :)

Muutoin sit oon vetäny suht normisti tän vapaasyönnin. Tai siis et ainoot poikkeukset on nimenomainen juustokakku sekä päivälliseks tehtiin pitaleipiä. Et ei tässä nyt kovin suurilla rikoksilla olla liikkeessä. :)

Huomenna taas treenaamaan bikinipeppua. Tarotus olis postata myös lisäravinteista mitä tulee popsittua mut katotaan ny koska kerkiin sen tekemään. Rattoisaa viikonloppua kaikille! Meitsi nappaa kismetin kainaloon ja painuu soffalle kattoon telkkua sekä tutkimaan tenttikirjaa.

...

Mulla oli tosiaan tiistaina ensimmäinen näyttöosa koulusta ja se meni ihan hyvin. Arviointi asteiolla 1-3 sain toisesta osasta 2 ja toisesta 3. Eli ihan hyvin. Vähän tietty harmittaa toi kakkonen koska se oli NIIIIN pienestä kiinni. Olis pitäny olla vähän itsekäämpi ja rohkeempi. Niin se olis sillä saatu taattua. Mut ihan jees kuitenkin. Viiminen näyttö onkin sitten tuossa huhtikuun alussa. Täytyy ens viikol alkaa kattoo tehtävät valmiiks tai ainakin suht hyvään malliin.

Mut nyt salille tekemään jalkoja.

Loppuun kismetiltä uniset terveiset. :)