Niin se elämä vaan heittelee, että omakin parisuhde on kehittyyt jo siihen pisteseen, että ollaan pätetty pistää hynttyyt yhteen ja etsiä yhteinen asunto. Parisuhteeni on onneksi ottanut asian huomattavasti rauhallisemmin kuin mitä itse olen. Homma on siinä mielessä ryöstäytynyt käsistä, että olen kehittänyt oivallisen stressin itselleni unelmakodin etsimisestä. Uskon vakaasti, että asialla on jotain tekemistä horoskooppimerkkini kanssa ja koska olen Härkä ja koti on minulle pyhä, olen alkanut tekemään jo eroprosessia vanhaan luukkuuni. Lisäksi, että olen hysteerinen sisustusfriikki ei auta asiaa yhtään. Olen selannut kymmeniä asuntoja, niidenpohjapiirustuksia, suunnitellut sisustusta (ei väliä saadaanko se nimenomainen asunto vai ei), olen tehnyt hankintalistoja sekä stressannut keskusteluista miehen huonekalujen muutosta. Miten sitä voi sanoa toiselle nätisti että "Sun huonekalut on rumia ja mun kivempia". Kysyn vaan.. Keskustelua on jo virittänyt miehen Elvis, Mickey Rourke sekä Axl Rosen julisteet. Iggy Popin jo lupasin seinälleni saattaa, mutta nuo muut eivät varmaan sovi kotiini. :( Tästä tulee haasteellista.. Enkä oikeen uskalla ees ehdottaa, että mitäs jos ostettais kaikki huonekalut uutena. Omat huonekaluni olen jo pistänyt tärkeysjärjetykseen. Mitkä ovat ehdottomia ja mistä voisin luopua. Ehdottomia ovat:
-Sohva
-Olohuoneen pöytä
-Keittiönpöytä (sekä siihen kuuluvat upeat, joskin huterat pinnatuolit)
-Sekä Hieno itse tuunaamani lipasto kierätyskeskuksesta
Pitäsi varmaan pyytää parisuhdetta myöskin tekemään oman listansa. Olisikohan siitä apua omaan stressiin? Eilen kuitenkin sain kuulla olevani herttainen, kun paasasin sisustuksesta ja kun kuulin pienen vivahteen äänessä poikkipuolisuudesta, nostin karvani pystyyn kuin kissa ja aloin sähistä puolustuspuhetta. ^^ Olen niin suloinen..
Kaiken kukkuraksi minusta tulee myös äitipuoli. Kanssamme muuttaa pikkuinen Orava. Orava on muutoin ihan jees, mutta en kestä jos se kokee tarpeelliseksi syödä mahdolliset verhot, matot ym. Minun hienot huonekaluni. Se kun ei ole koskaan oikeen viihtynyt häkissään. Voisin tosin opetella joustamaan näissäkin asioissa. Tosin keskusteluissa on ollut Oravan sijoittamista työhuoneeseen jossa se saisi olla vapaasti sähköjohtojen kanssa.. How nice is that.. Ja mies on kuin viilipytty ja käskee minua olemaan stressaamatta.. Saattaa olla kerrankin oikeassa, mutta tunnustaudun olevani mahdoton näissä asioissa. Täytyy oppia antamaan paljon periksi asioissa ja ajattelemaan toisenkin näkökantoja. Tästä tulee niin haasteellista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti