Ystävät <3
Rakkauden ja ystävyyden juhlapäivä.
Tänään on myös sellainen päivä, jolloin pikku Örmykkimme joutuu ihmisten ilmoille ja syömään ystävien kanssa. Örmykkihän on tästä hieman suruissaan (vaik ei ees tarveis) koska, Örmykki haluisi olla oman kullan kainalossa koko illan ja möristä van sohvan nurkassa. Ja toiseksi Örmykillä on tili miinuksella, eikä siksi halua tuhlailla ravintoloihin. Varsinkaan sellaisiin ravintoloihin, missä ei ole kasvissyöjä-örmykille mielekästä sapuskaa. Örmykki onkin siis kulutanut koko viikonlopun pohtien tekosyitä siihen miten pääsisi luistamaan tästä kaikesta ylenpalttisuudesta sosialisoinnista.
Tää koko syöminki tuntuu jotenki niin väkinäiseltä. Tää on keksitty jo viime kuussa ja pöytävarauksia on tehty. On suututtu ja kinasteltu, kun eräs porukan jäsen ilmoitti olevansa varaton, eikä siksi halua laittaa vähiä raojansa ravintolaan. Siitä syntyi järisyttävä soppa. Ja Örmykki haluis liittyä tähän varattomaan joukkoon. Ahdistaa niin koko ajatus. Ärsyttävintä on just se ettei sitä viitsi sanoa enää sanoa ettei tuliskaan koska tosiaan on tehty kaikki pöytävaraukset yms. Ihan pölöä. Voin pistää viel edittiä illalla miten homma sujui. Nyt meen möriseen ja peseen pyykkiä.
Ps. Leivoin tummasta suklaasta ja marjoista muffineja ja neki meni ihan pipariks. Ei oo kauheen makeita. :(
Edit. Eli siis kaikki meni ihan hyvin, oli mukavaa ja nauroimme paljon. Tilasin kasviksilla täytetyn tortillan sekä salaattia ja lohkoperunoita, söin fetalla ja oliiveilla täytettyä tortillaa ranskalaisilla. :s Joukossa oli myös aurinkokuivattuja tmaatteja, joten huomenna on odotettavissa mukava päivä. :( Mutta ruoka oli ihan syötävää (ei superhyvää, vain syötävää), poikaystävä paljastui ritariksi ja höpönassukka tarjosi Örmykille ystäväillallisen! Ihana mies. :)
<3 <3 <3
